Change your language and location

AustriaAustria

BotswanaBotswana

BulgariaBulgaria

CanadaCanada

CroatiaCroatia

Czech RepublicCzech Republic

DenmarkDenmark

EstoniaEstonia

FranceFrance

GermanyGermany

HungaryHungary

IcelandIceland

ItalyItaly

JapanJapan

KoreaKorea

LatviaLatvia

LithuaniaLithuania

LuxembourgLuxembourg

MozambiqueMozambique

NamibiaNamibia

NetherlandsNetherlands

New ZealandNew Zealand

NorwayNorway

PeruPeru

PhilippinesPhilippines

PolandPoland

PortugalPortugal

RomaniaRomania

Slovakia (Slovak Republic)Slovakia (Slovak Republic)

SloveniaSlovenia

South AfricaSouth Africa

SpainSpain

SwedenSweden

SwitzerlandSwitzerland

United KingdomUnited Kingdom

United StatesUnited States

ZambiaZambia

Åland IslandsÅland Islands

International

Change your language and location

AustriaAustria

BotswanaBotswana

BulgariaBulgaria

CanadaCanada

CroatiaCroatia

Czech RepublicCzech Republic

DenmarkDenmark

EstoniaEstonia

FranceFrance

GermanyGermany

HungaryHungary

IcelandIceland

ItalyItaly

JapanJapan

KoreaKorea

LatviaLatvia

LithuaniaLithuania

LuxembourgLuxembourg

MozambiqueMozambique

NamibiaNamibia

NetherlandsNetherlands

New ZealandNew Zealand

NorwayNorway

PeruPeru

PhilippinesPhilippines

PolandPoland

PortugalPortugal

RomaniaRomania

Slovakia (Slovak Republic)Slovakia (Slovak Republic)

SloveniaSlovenia

South AfricaSouth Africa

SpainSpain

SwedenSweden

SwitzerlandSwitzerland

United KingdomUnited Kingdom

United StatesUnited States

ZambiaZambia

Åland IslandsÅland Islands

International

Sulje
« Takaisin
2019-01-10

Jätevesiasetus – mitä tarvitsee tietää?

Uusi jätevesiasetus astui voimaan 31.10.2019.

Taustaa

Vuoden 2016 mökkibarometrin mukaan mökin päärakennuksen jätevedet heitettiin tai johdettiin pihalle tai metsään 32 prosentissa mökeistä. Kahdeksan vuoden aikana laskua on tapahtunut kymmenen prosenttiyksikköä. Lähes yhtä monella mökillä päärakennuksen jätevedet johdetaan saostuskaivon kautta puhdistus‐ tai imeytyskenttään ja viidesosassa mökeistä vanhaan saostuskaivoon. Jätevesien johtaminen muualle kuin asianmukaiseen käsittelyyn aiheuttaa sekä kuormitusta ympäristölle että terveysriskin niin eläimille kuin ihmisillekin. Tästä johtuen jätevesiasetus on ollut käsittelyssä usein ja uusi asetus astuu voimaan lokakuussa 2019.

Jätevesien käsittelyyn liittyviä laki- ja säädösmuutoksia on vuoden 2011 jälkeen puitu paljon. Alun perin vuonna 2011 julkaistu jätevesiasetus koettiin liian tiukkana ja etenkin mökin omistajien rahastuksena. Vuoden 2016 lopulla lainsäädäntöä päätettiin muuttaa niin, että aiemmasta poiketen tiukemmat säännöt koskevat ainoastaan kiinteistöjä, jotka sijaitsevat alle 100 metrin päässä vesistöstä tai herkästä alueesta, kuten esimerkiksi pohjavesialueesta. Näiden noin 100 000 rantakiinteistöä koskevien muutosten tekemiseen on annettu aikaa lokakuun 2019 loppuun saakka. Yli sadan metrin päässä edellä mainituista alueista sijaitsevat kiinteistöt joutuvat päivittämään jätevesijärjestelmän ainoastaan tietyn tyyppisten kunnostustoimenpiteiden yhteydessä. Tämän kaltaisia remontteja ovat esimerkiksi vesikäymälän rakentaminen, talousjätevesijärjestelmän uusiminen tai muu rakennuksen rakentamiseen verrattava iso remontti.


Keitä jätevesiasetus koskee?

Olet vapautettu siirtymäajan aikana tehtävästä jätevesiremontista, jos kiinteistösi sijaitsee ranta-alueiden ja pohjavesialueiden ulkopuolella. Näissäkin kohteissa jätevesijärjestelmä on kunnostettava korjaus- ja muutostöiden yhteydessä, kuten esimerkiksi vesivessan rakentamisen yhteydessä. Aikataulun saa kuitenkin päättää ilman määräaikaa.

Mökit ja omakotitalot, jotka jäävät jätevesilain ulkopuolelle tulee täyttää yksi tai useampi seuraavista kriteereistä:

  • on jo asennettu säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä
  • liitetty tai liitetään viemäriverkostoon
  • myönnetty rakennuslupa vuonna 2004 tai sen jälkeen (nämä täyttävät jo kriteerit)
  • omistaja on syntynyt ennen 9.3.1943
  • löytyy vain kantovesi ja kuivakäymälä

Laista voidaan poiketa silloin, jos ympäristöön aiheutuva kuormitus on kiinteistön käyttö huomioon ottaen huomattavan vähäistä verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Laista voidaan poiketa myös, jos jätevesienkäsittelyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet ovat kohtuuttomat korkeiden kustannusten ja teknisen vaativuuden vuoksi. Kunnan viranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautukset kiinteistön haltijalle enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Poikkeuslupa raukeaa, mikäli kiinteistön jätevesikuormitus kasvaa tai kiinteistön omistaja tai haltija vaihtuu.


Erilaiset jätevesijärjestelmät

Kunnallisen jätevesiverkoston ulkopuolella olevien vapaa-ajan asuntojen jätevesien puhdistuksen tarve vaihtelee käytön ja kiinteistön varustetason mukaan. Yksinkertaisimmillaan riittää imeytyssäiliö, mikäli mökillä jätevettä muodostuu lähinnä saunan pesuveden muodossa. Mikäli kiinteistöön tulee painevesi, on järjestelmän kokoa hieman kasvatettava, ja tässä tilanteessa saostuskaivo on suositeltu järjestelmä. Yhä useammat haluavat myös mökille vessan, joka vastaa mukavuudeltaan kotivessaa. Vesivessaa asennettaessa jätevesijärjestelmän kapasiteettia ja tasoa on kasvatettava huomattavasti. Useimmin tehdään kaksoisviemäröinti, jossa vesivessan mustat vedet johdetaan umpisäiliöön ja muut kiinteistön harmaat vedet imeytyskenttään tai maasuodattamoon.

Järjestelmän perustuskustannukset vaihtelevat yleensä 5000-7000euron välillä. Lisäksi umpisäiliön huolto- ja käyttökustannukset ovat vuodessa 1100-2100 euroa. Joillekin tonteille ei umpisäiliötä voi asentaa ollenkaan ja tällöin vaihtoehtona saattaa olla pienpuhdistamon asentaminen. Pienpuhdistamossa jätevedet käsitellään niin, että niistä ei enää aiheudu haittaa. Pienpuhdistamojen hinnat per kiinteistö ovat jopa 8500 euroa.

Erilaisten jätevesien käsittelyvaihtoehtojen elinkaarikustannuksista voi lukea osoitteessa: https://vesiensuojelu.fi/jatevesi/etusivu/jateveden-kasittelyn-kustannuksista/


Kuivakäymälä vaihtoehtona

Kuivakäymälöiden kehitys on ottanut suuria harppauksia tämän vuosituhannen alussa. Monella kuivakäymälä tuo mieleen ulkohuussin, jossa useimmiten pörrää kärpäsiä ja vielä haiseekin epämiellyttävältä. Tekniikan kehittymisen ansiosta kuivakäymälöistä on kuitenkin pystytty tekemään jopa täysin hajuttomia ja niin tyylikkäitä ja mukavia, että ne voi huoletta asentaa sisätiloihin. Kuivakäymälän valinta säästää kiinteistön vesivessan vaatiman mustan veden käsittelyjärjestelmän asentamiselta. Separett on työskennellyt kuivakäymälöiden kehittämisen ja valmistuksen parissa jo yli 40 vuoden ajan ja valikoimiin on kuulunut hyvin monen tyyppisiä käymälälaitteita. Tällä hetkellä Separett valmistaa mm. erottelevia, pakastavia ja polttavia kuivakäymälöitä. Näistä viimeisimpänä mainitulla saa vapaa-ajan asunnolle vesivessaa eniten vastaavan vapauden ja mukavuuden.


Polttava kuivakäymälä

Sisätiloissa polttava kuivakäymälä muodostaa itse asiassa tuuletusjärjestelmästä johtuen jopa vesivessaa vähemmän hajuja. Polttoprosessissa muodostuvat kaasut johdetaan katalysaattorin läpi ulos, joten myöskään poistoilma ei haise epämiellyttävältä. Lopputuotteeksi polttava käymälä muodostaa ainoastaan pienen määrän puhdasta tuhkaa, jonka voi tyhjentää esimerkiksi kukkapenkkiin tai pensaille lannoitteeksi. Tuhkalaatikon tyhjentäminen on helppoa ja tyhjennystarpeesta myös ilmoitetaan käymälän näytöllä. Separettin polttava käymälä Separett® family sisältää myös laajat säätöominaisuudet, joiden avulla käyttäjä voi itse vaikuttaa polttoprosessin kestoon ja samalla myös energian kulutukseen. Mitä lyhemmäksi polttoaika säädetään sitä vähemmän energiaa kuluu. Polttoaikaa säätäessä on kuitenkin hyvä muistaa, että polttoprosessin pituus on suoraan suhteessa tuhkan hienojakoisuuteen. Lisäksi Separettilla on valikoimissaan toinen polttava käymälä Separett® Basic. Erot käymälöissä ovat pitkälti säätömahdollisuuksissa ja ominaisuuksissa, joita Basic-mallissa on hieman karsittu.

Polttavan kuivakäymälän hankintakustannus on hieman alle 3000 euroa ja käyttömäärästä riippuen tehtävistä huolloista aiheutuva kustannus on alkaen 299 euron (vuonna 2021) kausihuolto. Kausihuollossa vaihdetaan käymälän vastus ja tehdään pöntölle tarkastus ja peruspuhdistus. Tämä suositellaan tehtäväksi Separett polttaville käymälöille vapaa-ajan käytössä joka toinen vuosi ja vakituisessa käytössä kerran vuodessa.

Separettin polttavat käymälät soveltuvat jopa 6-henkisen perheen päivittäiseen käyttöön. Mikäli käyttäjiä on ajoittain suurempi määrä, suositellaan erityisesti virtsa tekemään mahdollisuuksien mukaan muualle, kuten esimerkiksi Separett Pee pisuaariin.

Asennus

Polttavan kuivakäymälän ja sen tuuletusputkiston asennus on tärkeää tehdä asennusohjeiden mukaan. Mikäli olet rakentamassa tai remontoimassa vapaa-ajan asuntoa, kannattaa käymäläasiat ottaa harkintaan jo hyvissä ajoin. Ammattilaisen apua mökkiremontteihin on saatavilla Mökkikeskukselta, joka pystyy vaikka rakentamaan mökin nurkkaan koko sisävessan ja asentamaan sinne esimerkiksi polttavan Separett® family käymälän.


Pakastava kuivakäymälä

Pakastava kuivakäymälä ei vaadi tuuletusputkistoa, joten se on helppo asentaa. Laitteen kapasiteetti on hyvin rajallinen, sillä jätettä ei erotella tai käsitellä millään tapaa käymälässä. Tästä johtuen käymälän yhteydessä on käytettävä suuria umpipohjaisia käymäläjätekompostoreita, kuten Separett käymäläjätekompostoria. Kompostoinnissa myös hajua muodostuu jonkin verran, sillä virtsa ja kova jäte ovat sekaisin. Pakastavan käymälän sisäsäiliön tilavuus on noin 20 litraa, joten se täyttyy kahden henkilön käytössä noin viikossa. Pakastavan käymälän ohjeistettu jälleenmyyntihinta on 1349 euroa.


Erotteleva kuivakäymälä

Virtsan erottelevan kuivakäymälän suurimmat plussat ovat hajuttomuus, helppous ja vedettömyys. Erottelevassa käymälässä jätteet erotellaan toisistaan, jolloin ulkohuussista tuttua käymälähajua ei muodostu ollenkaan. Käymälän sisäsäiliöön jäävän kiinteän jätteen hajut johdetaan käymälän sisäisen tuulettimen avulla tuuletusputkistoon. Erottelun ja tuulettimen ansiosta käymälässä haisee vähemmän kuin vesivessassa, tai oikeastaan oikein asennettu erotteleva kuivakäymälä ei haise lainkaan. Erottelun ansiosta myös käsiteltävän jätteen määrä vähenee jopa 80 %, sillä ihmisen tuotoksista vain viidennes on kiinteää jätettä. Virtsa johdetaan soveltuvaan kohteeseen, kuten säiliöön tai viemäriin. Säiliöön vedettäessä on hyvä käyttää esimerkiksi Separett Ejektorisäiliötä, jonka avulla virtsan arvokkaan typen saa talteen lannoitteeksi.

Viemäriin vedettäessä tulee aina tarkastaa jäteveden käsittelyn vaatimukset asennuskunnan ympäristövirastosta. Lisäksi tulee tarkistaa harmaavesijärjestelmän tarjoajalta järjestelmän soveltuvuus virtsan johdattamiseen. Säiliöstä tyhjennettävä kiinteä jäte voidaan kompostoida. Tyhjennysväli on neljän henkilön käytössä noin 6-8 viikkoa. Kompostoitaessa käymäläjätteen on oltava umpinaisessa säiliössä vuoden ennen kuin sen saa kääntää maahan tai sijoittaa jatkokompostointiin. Erotteleva kuivakäymälä sopii käyttäjille, jotka haluavat miellyttävän ja hajuttoman kuivakäymälän sisälle ja jotka ovat myös valmiita jatkokäsittelemään käymälätuotetta jonkin verran. Oikealla jatkokäsittelyllä saadaan hyödynnettyä jätteessä olevat runsaat ravinteet. Suosituin erotteleva kuivakäymälä Villa 9000 on ohjeistetulta jälleenmyyntihinnaltaan 729 euroa.


Lisätietoa ja lähteet:

Separett polttavat kuivakäymälät

Separett erottelevat kuivakäymälät

Separett pakastavat kuivakäymälät

Jäteveden käsittelyn elinkaarikustannuksia

Sisäkuivakäymälän valinta - Huussi Ry

Mökkibarometri 2016 - Maa- ja metsätalousministeriö

Kiinteistön jätevesien käsittely - Ympäristöhallinto