Caroline ja Emanuel kertovat tarinansa
Nimeni on Caroline, olen 31-vuotias esikoulun opettaja. Tällä hetkellä olen vanhempainvapaalla kolmekuukautiselle esikoisellemme. Mieheni Emanuel on 30-vuotias insinööri. Asumme pienessä kylässä Dalarnassa, liikkuvassa minikodissamme.
Emanuel ja minä tapasimme yli kymmenen vuotta sitten, ja olemme tutkineet erilaisia asumismuotoja siitä lähtien. Muutaman kuukauden tapailtuamme lähdimme Australiaan, ostimme Ford Falconin, jossa asuimme ja matkustimme ympäriinsä kolmen kuukauden ajan ja sieltä ajatus on lähtenyt. Kun olimme olleet Ruotsin vuorilla ja eläneet teltoissa kolmen kuukautta, päätimme että haluamme investoida yksinkertaiseen ja pieneen kotiin. Olemme liikkuneet ympäriinsä melko paljon ja olemme käyttäneet mahdollisuuden matkustaa muuttojen, koulutuksen ja muiden elämän muutosten välissä.
Halusimme kodin, joka sopeutuu meille ja elämäntavoillemme. Kodin, joka palvelee pohjana, josta aloittaa, ja jonka voi jättää olemaan ilman jäätymisen riskiä talvisin. Toinen merkittävä asia päätöksessämme rakentaa minikoti, oli pyrkimys yrittää elää ympäristöystävällisemmin ja ilman suurta lainaa. Halusimme myös investoida taloon, jota ei ole rakennettu materiaaleista, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti terveyteemme.
Eri vaihtoehtoja mietittyämme, kuten asumista purjeveneessä tai pakettiautossa, päädyimme lopulta minikotiin, eli pieneen taloon, joka liikkuu renkailla. Saimme inspiraatiota internetistä löytyvistä kirjoista ja elokuvista. Emanuel rakensi mallin Legoista ja sitten hän suunnitteli talon tietokoneohjelmalla. Tämän jälkeen aloitimme rakentamisen.
Saimme vanhan rengasparin isältäni, jotka minä tuunasin, ja Emanuel hitsasi yhteen teräspuomeista tehtyyn vaunun kehyksen. Sitten aloitimme puusepän työt. Kellään meistä ei ollut kokemusta rakentamisesta entuudestaan. Käytimme paljon aikaa tiedon etsimiseen lähes kaikkeen liittyen, kuten kuinka rakentaa seinä, asettaa katto tai asentaa liesi.
Päätimme heti aluksi, että halusimme rakentaa talon niin luonnollisista materiaaleista kuin mahdollista. Sitä ei ollut helppoa yhdistää mahdollisimman kevyeen kotiin. Monet kevyet rakennusmateriaalit sisältävät muovia ja myrkyllisiä kemikaaleja. Päätimme kompromissina tinkiä painosta. Olemme tehneet talon pääosin puhtaasta puusta, joka on eristetty selluloosakuidulla. Ostimme puolet ikkunoista käytettyinä. Mäntylattiat ovat lakattu pellavaöljyllä ja talon ulkopaneeli on maalattu Roslagin mahongilla, joka on pellavansiemenistä, tervasta ja tärpätistä tehtyä öljysekoitetta. Keittiö on uusi, mutta tehty kierrätetyistä materiaaleista.
Suurin haaste talon materiaalien osalta on ollut kylpyhuone. Ne kattokerrokset, joita olemme nähneet markkinoilla sisältävät useita myrkyllisiä materiaaleja, jotka voivat olla haitaksi terveydelle. Lopulta päätimme jättää kattokerrokset kokonaan kylpyhuoneesta ja koittaa jotakin omalaatuista. Rakensimme seinän ja katon rajaan pienen ilma-aukon, asensimme kaksi kosteusindikaattoria seinän sisälle tarkkailemaan kosteusarvoja ja maalasimme seinät ja katon pellavaöljyvärillä.
Jos jokin pitäisi haastaa, niin nykypäivän vesivessat.
On todella absurdia, että vuonna 2020 käytämme juomavettä huuhtoaksemme ihmisjätteet.
Halusimme jotain erilaista. Katsoimme eri tyyppisiä käymäläratkaisuja ja lopulta päädyimme virtsan erottelevaan käymälään, jossa kiinteä jäte kompostoidaan. Oikein käsitelty käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi kasvien lannoittamiseen. Separettin VILLA vastasi kriteereihimme, käymälässä on 12V tuuletin ja se kuluttaa todella vähän energiaa. Sillä on todella suuri merkitys, koska tuotamme itse oman sähkömme.
Ajattelimme, että kaikki käymälään tarkoitetut lisätarvikkeet ovat hyödyllisiä, joten ostimme Villapaketti kompostin, joka sisältää ejektorisäiliön sekä kaksi Roslag kompostoria. Olemme sijoittaneet Roslag kompostorit metsään samalle maalle kuin minikotimmekin. Ne ovat lähes huomaamattomia vihreyden keskellä ja sulautuvat hyvin ympäristöön. Näihin suljettaviin komposteihin laitamme kuivan jätteen. Ejektorisäiliö toimii sekä virtsan keräämiseen että hävittämiseen. Talvisin on mahdollista kerätä virtsa muovisäiliöihin, jos sen haluaa käyttää, sillä jotkin osat ejektorisäiliöstä voivat jäätyä pakkasella. Olemme käyttäneet käymäläämme noin kahdeksan kuukautta ja olleet tyytyväisiä.
Epämiellyttävää käymälän hajua ei tule kylpyhuoneen sisälle tuulettimen ansiosta. Mielestämme myös käymälän tyhjentäminen on helppoa, sillä se sujuu vaivattomasti kannellisten sisäsäiliöiden ja biosäkkien avulla. Tyhjennämme käymälän noin kerran kuukaudessa. Odotimme ensimmäistä lastamme käymälän ostaessamme, joten hankimme myös erottelevan lastenistuimen, jonka käyttöä odotamme kovasti.
Pienenä lisähuomiona voimme kertoa, että tiedämme parin, jotka ovat käyttäneet heidän Villa -käymäläänsä yli 20 vuoden ajan “tavallisessa” kodissaan ja ovat todella tyytyväisiä siihen.
Rakentaessa jotakin aivan nollista, - kuten kotimme - jonne ei aina ole valmiiksi tehtyjä ratkaisuja, antaa se tilaa luovuudelle. On ollut todella kehittävää luoda koti aivan alusta alkaen, ja se on antanut mahdollisuuden tehdä siitä elämäntyylimme ja meidän näköisemme. Monet ihmiset tuntuvat ajattelevan, että elämiseen tarvitaan paljon tilaa varsinkin, jos perheessä on lapsia. Meidän kokemuksemme mukaan pienet lapset tuntuvat nauttivan vanhempien läheisyydestä, emmekä siksi näe mitään estettä perhe-elämään pienessä tilassa.
Sekä Emanuel että minä nautimme ulkoilmasta, ja näemme kotiamme ympäröivän luonnon sen laajennuksena. Toivomme, että tulevaisuudessa täällä Ruotsissa on luonnollisempaa rakentaa taloja, joiden ei välttämättä tarvitse olla niin valtavan isoja, ja jotka ovat rakennettu järkevin ratkaisuin mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen. Olemme muuttaneet paljon paikasta toiseen ja matkustelleet muuttojen välissä. Päädyimme lopputuloksena kotiin, jonne voi tulla ja lähteä miten itseä huvittaa.
-
Tuhannet kiitokset, että saimme jakaa tarinanne 💙